Toinen Odotus

Me ollaan viimeinkin odotuksen viimeisessä vaiheessa (toisin hyvin alussa). Seuraavaksi sitten soi puhelin ja meille kerrotaan kenet saamme lähteä hakemaan kotiin rakkaaksi lapseksemme.

Ensimmäisellä kerralla jokainen odotuksen vaihe oli tuskainen. Neuvontakertojen välitkin olivat olevinaan pidempia kuin mikään sietokykyni. Toisella kerralla neuvonta meni siinä vaippojen vaihdon sivussa. Toisella kerralla ennätyspitkä lupajono meni hiekkalaatikon reunalla istuessa. Vähän niin kuin istuttaisiin junassa, joka on lopulta perillä. Siksi tässä voi hiukan rentoutua ja vaikka lukea kirjaa :-)

Mutta nyt alkaa tuntua pahalta. Minä kyllä suunnittelin, että tämä viimeisen vaiheen odotuskin menee toisella vähän siinä sivussa. EI SE VAAN MENE!!! Meidän toinen rakas lapsonen on siellä maailmalla ja me haluamme hänet kotiin. Kyllä, meillä on jo yksi rakas lapsi kotona, mutta kumpikaan ei korvaa toista. Siksi mielessä pyörii koko ajan kysymys: KOSKA PÄÄSTÄÄN MATKAAN?!?!?!?