Ratkaisematon yhtälö

Vuodessa on 52 viikonloppua. Siis näin äkkiseltään ajateltuna aika monta. mutta mutta... Minulla on ongelma. Viikonloput eivät meinaa riittää kyläilyihin, joita vuoden aikana täytyy suorittaa, ennen kuin koko homma alkaa taas alusta. Tässäpä siis ongelmani numerollisesti esitettynä:
10 omat vanhemmat
10 miehen vanhemmat
4 mummi
4 miehen mummi
6 ystäväpariskunta
5 kummilapsi perheineen
2 lapsen kummi
4 kummilapsi
1 kummilapsi
2 täti
5 sekalaisia ystäviä ja tuttavia
1 mies työmatkalla
= 54 viikonloppua tai vaikka hieman yhdisteltynä 45 viikonloppua. Apua!

Kyläilyn suorittaminen ja ahdistus johtuvat ehkä vääristyneestä kiltteydestä. Kylään mennessä minä olen ihana ja seurallinen. Kun pois lähtiessä meille sanotaan, että "kiva kun tulisitte useammin kun niin harvoin käytte", minä nään jo punaista. Tiedän, että monesti ihmiset tarkoittavat hyvää ja ovat mielissään vierailustamme. Joskus toivoisin, että he näkisivät ajatukseni joita en saa sanottua kuten: Myös meille saa soittaa ja kysellä kuulumisia, meilläkin saa tulla käymään, minä en jaksa pitää maailmaa pystyssä ja huolehtia kaikesta, haluan vapaan viikonlopun... On hassua, että monesti jo ennen kylään menoa mietin, että kun saamme tämän kerran suoritettua, niin seuraava kerta odottaa taas oven takana. Kiirettä pitää.

Tiedän, että tässä ei ole mitään järkeä. Tämän viikon alussa sain mieheni loistavalle tuulelle, kun mietin juhannussuunnitelmien lomassa jo kauhulla joulua. Haluankin tässä sanoa ääneen sen, mitä en oikeasti uskalla tosi tilanteessa sanoa: Minä haluan viettää jouluaaton omassa kodissa. Tuntuupa se yksinkertaiselta noin kirjoitettuna. Tässä on puoli vuotta aikaa harjoitella lausetta ääneen. Epäilen kuitenkin omaa henkistä kasvuani ja taas vain inhoan joulua, paikasta toiseen juoksemista ja muiden toiveiden toteuttamista. Pitäisi varmaan osalistua jollekin kurssille, kunhan vaan tietäisi mille ja minne.

Ehkä asia onkin niin, että viikonloppuja on vuodessa aivan riittävästi. Ratkaisemattomaksi yhtälöksi ainakin vielä jää liika ja vääränlainen kiltteyteni. Tätä samaa taitaa potea moni muu, mutta monet ovat myös parantuneet. Kunhan joku kertoisi miten sanotaan kuuluvasti MINÄ HALUAN... MINUSTA TUNTUU...vaikeita suomenkielen sanoja.